Barbro Alving

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Barbro Alving
Barbro Alving vuonna 1951.
Barbro Alving vuonna 1951.
Henkilötiedot
Syntynyt12. tammikuuta 1909
Uppsala, Ruotsi
Kuollut22. tammikuuta 1987 (78 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Ammatti toimittaja
Siviilisääty naimaton
Lapset Maud Fanny "Ruffa" Alving

Barbro Alving (nimimerkiltään Bang; 12. tammikuuta 1909 Uppsala22. tammikuuta 1987 Tukholma) oli ruotsalainen toimittaja. Hän tuli tunnetuksi muun muassa sotakirjeenvaihtajana Espanjan sisällissodassa. Alving oli vakaumuksellinen pasifisti. Toimittajan työnsä ohella hän teki radio-ohjelmia, arvosteli elokuvia sekä kirjoitti ja käänsi salapoliisiromaaneja.[1]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alving syntyi Uppsalassa akateemiseen perheeseen ja haaveili jo nuorena toimittajan ammatista. Hän aloitti vuonna 1928 vapaaehtoisena Stockholms Dagbladissa, jossa hän sai loppuelämänsä käyttämän nimimerkin "Bang". Dagbladista hän siirtyi pian toimitussihteeriksi Iduniin kolmeksi vuodeksi, kunnes vuonna 1931 matkusti Pariisiin opiskelemaan ranskaa. Seuraavana vuonna hän aloitti opinnot Tukholman korkeakoulussa, muttei koskaan valmistunut. Vuonna 1934 hänet palkattiin Dagens Nyheteriin, josta tuli hänen pitkäaikainen työnantajansa. Dagens Nyheterin toimesta hän teki ensimmäisen ulkomaanreportaasinsa Berliinin olympialaisista. Juttusarja keräsi paljon huomiota ja arvostusta, sillä Alving onnistui kuvailemaan Natsi-Saksan propagandistisia keinoja.[2]

Berliinin olympialaisten jälkeen Alving otti palkatonta vapaata työskennelläkseen Kansainliiton päämajassa ystävänsä, tanskalaisen rauhanaktivistin Ellen Hörupin sihteerinä. Alving kuitenkin pitkästyi muutamassa viikossa ja palasi takaisin toimittajan tehtäviensä pariin. Hän suuntasi Pariisin kautta Espanjaan, jossa oli puhjennut sisällissota. Alving kuvaili sodan kauhuja artikkeleissaan, jotka vaikuttivat Ruotsissa yleiseen mielipiteeseen Francisco Francoa vastaan.[2]

Helmikuussa 1938 Alving synnytti lapsen, joka sai nimekseen Ruffa. Tyttären isä oli tahollaan naimisissa eikä osallistunut lapsen huoltajuuteen. Pian käsitteestä "Bang-barn" tuli Ruotsissa yleinen ilmaus yksinhuoltajaäitien lapsille. Alving kuitenkin palasi nopeasti töihinsä kirjeenvaihtajaksi. Hän oli paikalla, kun Saksa liitti itseensä Tšekkoslovakian, ja raportoi talvisodan rintamalta. Hänen artikkelinsa olivat niin Suomi-mielisiä, että hänet kutsuttiin Tukholmaan toimituksen puhuteltavaksi. Jutut kuitenkin myivät hyvin ja lehti sai uusia tilaajia. Seuraavaksi Alving suuntasi Norjaan, jonka Saksa oli miehittänyt keväällä 1940.[2]

Sotavuosina Alving tutustui skoonelaiseen aatelisnaiseen Loyse Sjöcronaan, josta tuli hänen elämänkumppaninsa ja Ruffan varaäiti. Vuonna 1947 Dagens Nyheter lähetti Alvingin maailmanympärimatkalle. Hän vieraili muun muassa itsenäistymiseen valmistautuvassa Intiassa ja sisäiseen aseelliseen konfliktiin ajautuneessa Indonesiassa sekä Singaporessa, Hongkongissa ja Japanissa, josta jatkoi juttusarjan päätepisteeseen Yhdysvaltoihin.[2]

Pasifistina Alving kieltäytyi osallistumasta edes välillisesti maanpuolustukseen, ja hän jätti saapumasta vuonna 1951 pakolliselle väestönsuojelukurssille, minkä vuoksi hänet tuomittiin kuukaudeksi vankilaan. Hän suoritti tuomionsa vuonna 1956. Hän oli myös jyrkästi Ruotsin mahdollista ydinaseohjelmaa vastaan ja irtisanoutui Dagens Nyheteristä, kun Herbert Tingsten oli pääkirjoituksessa asettunut kannattamaan Ruotsin omien ydinaseiden hankkimista. Alving siirtyi Vecko-Journaleniin, johon oli jo aiemmin kirjoittanut pakinoita. Vuonna 1958 hän kääntyi katoliseksi. 1960-luvulla hän liittyi kommunistiseen puolueeseen ja arvosteli ankarasti Vietnamin sotaa, jonne hän matkusti sotakirjeenvaihtajaksi vuonna 1967. Hänen fyysinen kuntonsa oli tuolloin jo alkanut heikentyä. Vuonna 1982 hän sai aivohalvauksen. Alving menehtyi tammikuussa 1987, ja hänet on haudattu Ytterselön kirkon hautausmaalle Sörmlantiin.[2]

  1. Barbro Alving Nationalencyklopedin. Viitattu 15.5.2023. (ruotsiksi)
  2. a b c d e Arnborg, Beata: Barbro Alving (Bang) Svenst kvinnobiografiskt lexikon. 8.3.2018. Viitattu 15.5.2023. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]